Ympäristötyöpajan antia 1: ruoka

BRÄNDIVALTUUSKUNTA: Maanantai 25. Tammikuu 2010 09:06:00 Kommenttia (1) (69)(70)

Pientuotantoruoan suosiminen, ympäristökasvatuksen lisääminen sekä vuodenaikojen mukaan eläminen ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla parannettaisiin ympäristöasiantuntijoiden mielestä suomalaisten elämälaatua ja nostettaisiin Suomi ympäristöosaamisessa maailmankartalle. Maabrändivaltuuskunta järjesti torstaina 21.1. Valkoisessa salissa Helsingissä ympäristöaiheisen työpajan, johon osallistui lähes sata ympäristöammattilaista.

Työpajan puheenjohtajana toimi taiteilija, brändivaltuuskunnan jäsen Osmo Rauhala ja käytännön ideointityötä johti ajatushautomo Demos Helsingin Aleksi Neuvonen . Pienryhmiin jakaantuneet osallistujat työstivät ehdotuksia asioista, joihin sekä suomalaisen yhteiskunnan että suomalaisten itsensä tulisi sitoutua. Teemoja oli kolme: ruoka, luonto ja resurssien jakaminen.

Yllättävää keskusteluissa oli, että monet tämän päivän kuumat teemat, kuten ilmaston lämpeneminen, jäivät vähemmälle painoarvolle asiantuntijoiden keskittyessä erityisesti suomalaisille läheisiin aiheisiin. Erityisesti huoli lasten ja nuorten vieraantumisesta luonnosta nousi toistuvasti esiin eri kommenteista. Toinen toistunut teema oli lähiruoan suosimisen tärkeys. Sekä yhteiskunnan että kansalaisten tulisi ympäristöasiantuntijoiden mielestä pitää lähiruoan suosimista velvollisuutenaan.

Seuraavassa ruokateemaan keskittyneiden ryhmien ehdotuksia suomalaisten uusista jokamiehen velvollisuuksista.

Ryhmä 2

Mitä yhteiskunta lupaa

1. Ympäristöystävällinen ruoka taloudelliseksi tuottaa ja kuluttaa, eli hintaohjaus.
2. Uusi ruoan ympäristövaikutukset huomioon ottava ravintosuositusympyrä käyttöön esimerkiksi kouluissa.
3. Hiilijalanmerkit tuotepakkauksiin.

Yksilön velvollisuudet

1. Omaruoka harrastukseksi – lasten kanssa, taloyhtiön pihalla, metsässä.
2. En juo pullovettä.
3. Kokkien velvollisuuksiin hyvän ilmastoystävällisen ruoan tekemisen taito.

Ryhmä 5

Mitä yhteiskunta lupaa

1. Valtio tukee vähäpäästöistä, eettisesti kestävää, lähellä tapahtuvaa tuotantoa ja maatalouden kansallinen tuki kohdistetaan siihen.
2. Luodaan elintarvikkeisiin uusi merkintäjärjestelmä, joka kertoo tuotteen hiilijalanjäljestä, päästöistä, eettisyydestä ja etäisyydestä.
3. Laitoksissa, kuten kouluissa, käytetään vain korkeimman luokituksen saanutta ruokaa.

Yksilön velvollisuudet

1. Hallita ruoan hävikkiä.
2. Seurata merkintöjä kaupassa ja valita niiden mukaan.
3. Suosia kasvisruokaa.
.
Ryhmä 8

Mitä yhteiskunta lupaa

1. Suomalainen yhteiskunta sitoutuu eettiseen ja kestävään elintarviketuotantoon ja tukee vain sitä. Monimuotoinen pientuottajuus kukoistaa suomessa.
2. Suomalainen yhteiskunta sitoutuu tarjoamaan vaihtoehtoja marketeille. Suomessa tuetaan toreja ja pienmyymälöitä myös julkisen tilankäytön keinoin.
3. Suomalainen yhteiskunta sitoutuu näyttämään esimerkkiä. Suomessa luodaan rakenteet, jotka mahdollistavat julkisten hankintojen tekemisen eettisten ja kestävien periaatteiden mukaisesti. Kotitalous on Suomessa keskeinen oppiaine.

Yksilön velvollisuudet

1. Suomalaisten jokamiehenvelvollisuutena on syödä lautanen tyhjäksi. Arvostaa ruokaa ja kasvattaa lapsensakin arvostamaan sitä.
2. Tietää mitä syö ja halua maksaa kestävästä ja eettisestä ruoasta.
3. Painottaa ruokavaliossaan kalaa, kasviksia ja luontomme antimia. Suomalainen osaa marjastaa ja sienestää.

KANNATAN (69)EN KANNATA (70)

Kommentoi

Nimimerkki

Sähköpostiosoite

Kuvavarmennus