Suomen lippu

Suomen sini-valkoinen siniristilippu on yksi kansainvälisistä symboleistamme. Lipun kuvio on sama kuin muissakin pohjoismaissa.

Jos kymmenen vuotta sitten bändi näki ulkomaankeikalla yleisön joukossa Suomen lipun, se oli merkki siitä, että paikalla oli ulkosuomalaisia, jotka olivat lähteneet juhlimaan porukalla. Hyvin usein maistissa oleva porukka halusi päästä keikan jälkeen takahuoneeseen tapaamaan bändiä.

Nyt lippuja näkee kaikkialla, olipa sitten Saksassa, Yhdysvalloissa tai Australiassa. Eivätkä niitä heiluta ulkosuomalaiset, vaan suomalaisten bändien paikalliset fanit. Suomen lipusta on tavallaan tullut merkki siitä, että pitää tietynlaisesta melankolisesta raskaasta rockista, samalla tavalla kuin Amerikan lippu kertoo siitä, että pitää tietynlaisesta jenkkimeiningistä. Siniristilippujahan myydäänkin nykyään ympäri maailman samoissa kaupoissa, joissa myydään myös metalliyhtyeiden fanipaitoja ja rintanappeja. Joskus on käynyt mielessä, että Suomen valtion pitäisi ehkä tehdä lipusta tavaramerkki, jotta nekin myyntirahat voitaisiin kotiuttaa Suomeen.

Aika usein fanit pyytävät nimikirjoituksia lippuihinsa. Siinä voi miettiä häpäistäänkö siinä lippua, mutta kun näkee, että lipussa on jo Lordin ja Children of Bodomin nimmarit, ei tietenkään voi tehdä muuta kuin kirjoittaa. Siinä on kuitenkin kyse kunnioituksesta. Ei se lippu symboloi myöskään mitään kansallisuhoa, vaan ihan aitoa kiinnostusta suomalaista musiikkia ja kulttuuria kohtaan. Viime keväänä eräs ranskalainen rocklehti julkaisi jopa suomalaista musiikkia käsittelevän erikoisnumeron, jonka kannessa oli Suomen lippu.

Kaikkein innokkaimmille faneille rock ja lipun heilutus ovat tavallaan tie suomalaiseen kulttuuriin. Ensin pidetään suomalaisista bändeistä, sitten pitää nähdä Ville Valo tai Nightwishin Tuomas Holopainen läheltä, ja sitten pitääkin jo päästä käymään Suomessa. Varsinkin HIMin perässä Suomeen on jo monta vuotta kohdistunut aika paljon rockturismia.

Varsinkin Saksassa Suomi-fanius voi mennä aika syvällekin. Haastatteluissa kysytään usein vaikkapa Kalevalasta suomalaisia sanoja vähän saksaksi murtaen. Eikä suomalaisen musiikin arvostus kohdistu pelkästään englanninkieliseen raskaaseen rockiin, vaan aika usein myös suomenkieliseen musiikkiin. Monelle siniristilippu on yksinkertaisesti laadun tae.