Päivi Räsänen: Suomi ahkerammaksi

"VIRALLINEN SUOMI": Tiistai 2. Helmikuu 2010 09:11:00 Kommenttia (0) (91)(87)

Kävimme puolisoni ja kolmevuotiaan esikoisemme kanssa tutkimassa aikoinaan tiettömän metsän keskellä unelmaamme; paikkaa, johon olemme sittemmin rakentaneet kotimme. Mittailimme maastoa ja suunnittelimme taloa tontille. Paluumatkalla Sakari-poika kysyi pettyneenä: "Miksi me emme rakentaneetkaan sinne sitä taloa?" Lapsi luuli, että matkamme tarkoitus oli panna pystyyn saman tien uusi koti.

Rakentaminen vaatii aikaa, vaivaa ja työtä. Unelmat harvoin toteutuvat pikavoittoina, tavoitteisiin päästään pitkäjännitteisyydellä ja kärsivällisyydellä. Julkiseen talouteen on syntymässä taantuman ja väestön ikääntymisen seurauksena melkoinen vaje. Miten saamme väestön työskentelemään tuottavammin ja kartuttamaan verotuloja, jotta ikärakenteen muutoksen ja kasvavan velkataakan kanssa pärjätään?

Mielenterveys- ja päihdeongelmat syövät enenevästi suomalaisten työkykyä samaan aikaan, kun työikäisen väestön pitäisi olla yhä työkykyisempää. Keskeiseksi huoleksi nouseekin se, miten saamme turvattua kansantalouden kasvun edellytykset tulevina vuosina. Työurien pidentäminen ja vahvistaminen on välttämätöntä, jotta voimme turvata tulevaisuudessa hyvät palvelut ja sosiaaliturvan.

Ikääntyneiden työllisyysaste on noussut Suomessa huomattavasti nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. Kymmenen vuoden aikana 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut 20 prosenttiyksikköä. Sen sijaan nuorten pysyvä syrjäytyminen työelämästä lisääntyy vuosivuodelta. Vuodesta 2000 vuoteen 2007 mielenterveyden häiriöiden takia eläkkeelle jääneiden alle 30-vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistui.

Alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuoden takaisesta peräti 64 prosenttia. Tämä lisää riskiä varhaiseen syrjäytymiseen, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Yksi loppuelämäkseen syrjäytynyt nuori synnyttää kansantalouteen yli 700 000 euron loven. Toimivilla hyvinvointipalveluilla kyettäisiin ehkäisemään ja havaitsemaan orastavia ongelmia. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on ensisijaisessa asemassa syrjäytymisen ehkäisyssä.

Ennaltaehkäisevän kotipalvelun avulla voitaisiin varhaisessa vaiheessa tukea perheitä ja vähentää kalliiden lastensuojelutoimien tarvetta. Mielenterveyspalveluiden hoitotakuu on pikaisesti uudistettava ja siihen tulee sisällyttää oikeus hakea välitöntä apua matalan kynnyksen hoitopaikoista ilman byrokratiaa.
Ennaltaehkäisyyn painottuvaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä laadukasta koulutusta ei tule nähdä vain menorasitteena vaan investointina kansantalouden kilpailukykyyn.

Erityiset vaikeudet merkitsevät usein myös mahdollisuutta löytää erityisiä vahvuuksia. Aikoinaan Suomi hyötyi raskaista sotakorvauksista saaden niistä voimakkaan sytykkeen teollisen yhteiskunnan kehittämiseen. Samalla tavoin Suomea erityisesti koetteleva ikärakenteen murros voi lopulta auttaa meitä globaalissa kilpailussa, jos osaamme kanavoida sen luovan, hyvinvointia palvelevan ja kestäville arvoille rakentuvan tietoyhteiskunnan kehittämiseen.

Suomi on selviytynyt vaikeammistakin ajoista ahkeruudella, työllä ja yhteishengellä. Aivan samat arvot kantavat tämänkin ajan yli.







eZHumanCAPTCHACode

Tilaa: RSS RSS Syöte

Mikä sana kuvaa Suomea?

Viikon kysymys

Vietätkö kesän Suomessa?

KylläEi

Viikon haastattelu

Skotlannin opetusministeri Mike Russell ylistää pohjoismaista koulutusjärjest...
Lue lisää…